Auringonlasku (mini kuvatarina)

Friia saapui rannalle juuri, kun aurinko alkoi laskea ja maailma värjäytyi pehmeän keltaisen sävyihin. Hän oli kävellyt pitkän matkan ja käynyt rannalla aiemminkin, mutta jotenkin tänään siellä käyminen oli tuntunut erityisen tärkeältä. Friia oli malttamaton, mutta ei oikein tiennyt, mitä odottaa.

Friia katseli ympärilleen ja kulki varovasti kohti järveä. Rantakallio oli vielä lämmin, kun auringon pitenevät säteet lämmittivät sitä. Friia riisui kengät, jotta tuntisi kiven paremmin. Se oli karkea, tukeva ja tuntui mukavan tutulta jalkojen alla.

Friia istui rannalla, kunnes aurinko alkoi laskea silmissä. Taivaalle muodostui erilaisia värejä, jotka leikkivät pilvien kanssa. Friia pidätti hengitystään ja kiipesi korkeammalle nähdäkseen paremmin.

Kun aurinko laski, niin linnut vaikenivat. Rantaan kaikui haikeita huokauksia. Friia käänteli pätään kuullakseen paremmin. Äänet tulivat läheltä ja ne kutsuivat häntä. Friia hätkähti tunnistaessaan niiden seasta oman nimensä. Vedenneidot heräsivät illan pimetessä ja ne halusivat kaukaisen sisarensa mukaansa yön tansseihin. Äänet lupasivat, että usva tanssittaisi vedenväkeä aamuun asti. Friia tunsi jännityksen kuplivan mahansa pohjassa ja nosti varovasti kätensä tervehdykseen.

--------------------------------------------------------------------

Oli tarkoitus postata vain kesäinen photoshootti, mutta teki mieli kirjoittaa ja syventää hieman Friian hahmoa. Joten tein Friiasta pikkuisen kuvatarinan. 

Olen aiemmin julkaissut blogissa vain kaksi kuvatarinaa, joista toinen kertoi kevyesti ensimmäisen bjd -nukkeni kotiutumisesta ja toinen liittyi Monster High Draculauran saapumiseen. Vaikka kuvatarinoiden kirjoittaminen on mukavaa puuhaa, niin jostain syystä näitä ei ole tullut tehtyä paljoa. Ehkä tulevaisuudessa innostun kirjoittelemaan enemmänkin.

Toivottavasti piditte!