Näytetään tekstit, joissa on tunniste Photoshoot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Photoshoot. Näytä kaikki tekstit

17. tammikuuta 2018

Talvikuvia ja törsäystä!

Nappailin talvisen kuvasarjan Sifrestä. Ihanat villatamineet ovat toisen harrastajan käsialaa ja miiteistä ostettua aarteistoa.




Ostin jokin aika sitten Sifrelle uuden peruukin. Tämä on alpakkaa ja toisen harrastajan tekemä. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut alpakkaperuukeista, mutta en ole malttanut hankkia, koska ne ovat mielestäni melkoisen hintavia, eikä minulla ollut kokemusta niistä ennakkoon. Tämä peruukki oli kuitenkin myynnissä kohtuullisella hinnalla.

Ihastuin alpakkaperuukkiin välittömästi! Se on ihanan pehmeä, kauniisti asettuva ja helposti aseteltavissa kampauksille. Sekä tietenkin kaunis! Pidän hirmuisesti tuosta pinkin sävystä, sekä siitä, miten se sopii Sifren tyyliin. Hänellä oli siis ennen hennon vaaleanpunainen kuituperuukki.


Ja nyt seuraa nukkeilijan shoppailuholismin oireita...


Täytyy myöntää, että hullaannuin hieman tuosta villaperuukista. Hipelöytyäni sitä aikani, painuin Etsyyn ja aloin etsiä peruukintekijöitä. Hinnat vähän kirpaisivat, mutta lopulta tilasin sieltä toisen peruukin. Kun tämä kotiutui, niin huomasin, että se sopi täydellisesti suurimmalla osalle nukeistani. Yleensä peruukit sopivat ehkä yhdelle, jos edes sille (olen vähän nuuka niissä). Sovittelujen ja pitkän harkinnan seurauksena menin ja tilasin pari lisää. Ja sitten parin viikon päästä vielä pari... Osa peruukeista on "made to order", joten niiden valmistumisessa menee aikansa.

Jokin napsahti päässäni ja päätin, että nyt menee kaikkien nukkejen peruukit uusintaan kerralla. Tai ainakin suurimman osan. Sitten silmäni osuivat Frappzillan joulueventtiin, josta kerron omat kokemukseni vielä myöhemmin jahka peruukit kotiutuvat. Joka tapauksessa innostuin tilamaan sieltä peräti neljä peruukkia! Nämä peruukit on valmistettu soijasta, joka on materiaalina hieman erilaista kuin alpakka. Minulla ei ole kokemusta soijasta, mutta peruukit olivat niin hienoja, etten malttanut olla käyttämättä eventtiä hyväkseni. Hups. En edes uskalla laskea paljonko tuhlasin peruukkeihin marras- ja joulukuussa.


Eikä siinä vielä kaikki!


Tilattuani yhden nuken arvosta peruukkeja, päätin etten hetkeen osta yhtään mitään nukeille. En varmasti. 

Sitten aloin laskea keille kaikille pitäisi uusia meikki ja tilasin uusia meikkausvälineitä. Koska ne voidaan laskea taidetarvikkeisiin, niin niitä ei tarvitse ynnätä nukkemenoihin. Kätevää, eikö?

Meikkejä miettiessäni huomasin, että yksi nukeistani tarvitsee uudet uretaanisilmät. Käytin yhden iltapäivän siihen, että vertailin Oscardollin ja Makoeyesin silmiä ja selailin omistajakuvia netistä. Olen melko tarkka silmien suhteen ja ne ovat kalliita, joten niitä on hyvä hankkia harkiten ja tarpeeseen. Ja koska minulla on molempia merkkejä ennestään, niin olen todennut ne hyviksi firmoiksi. Lopulta päädyin Makoeyesiin, koska silmät tulevat ihmisnukelle ja Makolle oli ilmestynyt uusi silmäsarja: OZ. Täytyihän se testata!

Turvallisin postitusvaihtoehto oli EMS, joka on kallis. Niimpä oli fiksuinta tilata useammat silmät samoilla postareilla. Koska valinta oli vaikea, niin tilasin kaikki neljä vaihtoehtoa, joiden väliltä yritin päättää. Pari päivää myöhemmin ostin vielä yhdet käytetyt Oscardollin silmät.


"En osta mitään nukeille" -suunnitelmani kesti peräti kaksi viikkoa.


Onneksi kaikki tilaamani jutut tulevat tarpeeseen ja selittyvät sillä, etten viime vuonna hankkinut kovin paljoa uutta. Joskus sitä vain miettii, kuinka paljon rahaa vähästään tulee ihan vahingossa syytäneeksi nukkeihin. Ihan huomaamattaan. Keskusteltuani aiheesta muiden nukkeilijoiden kanssa, voin lohduttautua sillä, etten ole ainoa, jolle sattuu yllättäviä, nukkeaiheisia heräteostoksia!

10. tammikuuta 2018

Serafinan talvi

Serafina (minifee Mio) on virvatuli, eikä siksi viihdy veden tai pakkasen äärellä. Heitin hänet kuitenkin lumikasaan valokuvausta varten, koska kaikista nukeista on mukava saada talvikuvia. Serafina ei oikein ole elementissään tässä, mutta turhamaisena nauttii aina kameran edessä olemisesta.








Ratkaisin blogin valokuvien ongelman, josta kirjoitin edellisessä postauksessani. Latasin uudet kuvani Google photos -systeemiin, joka toimii kätevästi yksiin Bloggerin kanssa. Nyt kuvien lisääminen blogiin on helppoa ja ne jopa ilmaantuivat postaukseen siinä järjestyksessä, kuin niitä klikkailin, ilman että tarvii kopioida kuvien osoitteita/linkkejä, yms. Voin siis suositella, jos joku muu kärsii samasta ongelmasta bloginsa kanssa! Vanhoja kuvia tämä ei tuo takaisin, mutta ainakin uudet saa nyt ladattua.

Huono puoli tuossa palvelussa on se, ettei se anna jakaa kuvia sitten oikein muualle. Tällä tarkoitan erityisesti foorumeita. Palvelu luo kuvalle vain linkin, mutta sitä ei tietenkään saa näkymään kuvana foorumeilla. Eli tästä palvelusta oli iloa vain puolittain. Niimpä foorumikuvat täytyy edellään laittaa Flickrin kautta, joka taas ei tykkää Bloggerista. Ja koska en jaksa latailla samoja kuvia moneen eri palveluun, niin aina jokin osa harrastuksesta kärsii. Nooh, näköjään kaikkea ei voi saada ilmaiseksi! Mutta pääasia, että blogini pelittää jälleen.

12. helmikuuta 2017

Melisse

Withdollin Elf Hunter Rubyni sai viimein nimen sekä asun. Neidon nimi on Melisse. Tein Melisselle uuden mekon, joka sopii hahmon luonteeseen. Mekossa on pitsikoristeita, ylä- ja alaosa eri kangasta, sekä takana nepparikiinnitys.





- Tausta on vähän plääh, mutta ainakin mekko näkyy. Olisin halunnut ottaa kuvia parvekkeella luonnonvalossa, mutta ovi mokoma on jäätynyt kiinni... Sen eteen on siis jämähtänyt iso kasa jäätä, joka tuskin katoaa ennen kevättä. 

Mutta kuvassa näkyy Withdollin ihanat, kuparinväriset korkkarit!



20. tammikuuta 2017

Kuvatarina: Talvinen metsä

Irida ja Serafina kävivät metsässä seikkailemassa ja etsimässä Friiaa, jonka Serafina hukkasi rannalle viime kesänä (Auringonlasku 2). 




Serafina oli houkutellut Iridan mukaansa etsintäretkelle. Hän oli tutustunut ihmiseen etsiessään Friiaa. Aluksi Serafina oli suunnitellut eksyttävänsä Iridan suolle, mutta routainen maa oli estänyt Serafinan aikeet. Niimpä, hän oli aikansa kuluksi jutellut tytön kanssa ja alkanut pitää tästä. Tytöt eivät varsinaisesti olleet ystäviä, mutta yhteisen ystävän katoaminen oli saanut heidät tutustumaan toisiinsa.

Irida tutki innokkaana kaikkea näkemäänsä ja Serafina mökötti, koska talvi on synkeän vilpoista aikaa virvatulille.

"Ei näy Friiaa." Irida sanoi ja huitoi kädellään Serafinalle, jotta tämä tulisi lähemmäs.



Serafina laahusti Iridan vierelle kädet puuskassa. 

"Voidaanko mennä jo kotiin?" Serafina sanoi. "Jos Friia ei ole täällä, niin voimme yhtä hyvin lähteä. Täällä on kamalan kostea ilma. Varpaat ovat ihan jäässä."

"Olisit laittanut villasukat! Minä vielä tyrkytin niitä sinulle lähtiessä." Irida puuskahti. 

Serafina potki jalallaan maata, eikä vastannut. Oli raivostuttavaa olla väärässä, kun toinen oli oikeassa.



"Kiipeän kalliolle, sieltä näkyy kauas." Irida jatkoi ja Friia nyökkäsi.





Irida kiipesi kallion päälle ja ihaili maisemaa. Järvi näkyi metsän takana, vähän matkan päässä, mutta se oli pakkasen takia jäätynyt miltei umpeen. Serafina pyysi Iridaa kertomaan näkemästään ja Irida auttoi Serafinan ylös.



"Onkohan Friia vielä vedenväen luona?" Serafina kysyi huolestuneena. "Jos on, niin hän ei pääse pois jään takia."

"En tiedä", Irida vastasi. "Meidän täytyy tulla takaisin keväällä, kun jäät lähtevät."

Tytöt istuivat kalliolla hetken. Sammal pehmusti kiveä ja lämmitti hiukan takamusta. Lopulta Irida nousi ylös ja lähti tarkistamaan rantaa.




Serafina jäi istumaan paikoilleen. Virvatuli oli kesällä säikähtänyt pahasti vedenväkeä, joka oli kuiskaillut hänelle järven pohjasta. Kallio oli niin kaukana rannasta, ettei vedenväellä olisi sinne asiaa. Serafina istui paikoillaan ja heilutteli jalkojaan, kunnes Irida palasi. Irida kertoi rannan olevan jäässä ja hiljainen. Hän oli huhuillut Friiaa, mutta tämä ei ollut vastannut.

Aurinko alkoi laskea, joten tytöt totesivat päivän etsintöjen olleen siinä. He lähtivät paluumatkalle ja vannoivat palaavansa vielä.

10. tammikuuta 2017

Lunta, lunta!

Irida kävi talvisella retkellä ja ihasteli vasta satanutta lunta.

Kaunis pipo, neule ja sukat ovat hankintoja nukkemiiteistä.








5. tammikuuta 2017

Saanan uusi paita

Tein Saanalle jonkin aika sitten paidan, mutta kuvien postaaminen vähän venyi joulujuttujen takia.

Ajatuksena oli siis omella rento ja pitkän mallinen peruspaita, jota voi käyttää legginssien ja sukkiksien kanssa. Kangas on pehmeää trikookangasta, jota käytin aiemmin myös minifee -paitaan.






Saana on iloinen uudesta asustaan! Raukka joitui värjöttelemään pitkän aikaa ilman paitaa. Lohdukkeeksi ostin nukelle myös uuden asusetin. Postailen asusta myöhemmin lisää, sillä en ole vielä ehtinyt kuvailla sitä!

5. joulukuuta 2016

Säihkysilmäinen Friia

Friiakin sai uudet silmät.








Glitterisilmätytöt ryhmäkuvassa. Näiden lisäksi uudet silmät menivät minifee pojalle, joka ei ehtinyt mukaan kuvauksiin. 



3. marraskuuta 2016

Lisää Halloween asuja

Vielä pari kuvaa nukeista, jotka puin Halloween -teemaista miittiä varten.

Sifrestä tuli kissatyttö. Sifre on yleensä ollut söpö pastellityttöni, joten oli hauska pukea hänet vaihteeksi joksikin ihan muuksi.






Lucy taas pukeutui punahilkaksi. Harmi vain, ettei löytynyt asuun sopivaa koria!




Serafina seikkaili asuineen jo viime postauksessa, joten en laita hänestä enää samoja kuvia. Näiden lisäksi myös uusin nukkeni Withdollin Ruby pukeutui enkeliksi, mutta en muistanut ottaa hänestä erikseen kuvia, sillä nuken siivet eivät tahtoneet pysyä kiinni asussa. Näette hänet kuitenkin seuraavassa miittipostauksessa!

31. lokakuuta 2016

Serafinan Halloween asu: mekko, kengät & hattu

Tein Serafinalle Halloweenin nukkemiitin kunniaksi uuden asun. Neiti sai mekon, kengät ja päähineen. Osallistuin siis nukkemiittiin, jossa nuket saivat pukeutua Halloween -teeman mukaisesti. Itse miittikuvat laitan myöhemmin.




Serafinan mekossa on pitsiä ja samettikangasta (no, okei ihan vain veluoria). Takana on kolme nepparia kiinnittimenä. Kuosittelin mekon vanhojen, nukeille tekemieni kaavojen pohjalta. Mekon helma on takaa aavistuksen pidempi, joten helmaan jää pieni laahus.

Mekko on moe line -kropalle aavistuksen pitkä, koska halusin että se sopii myös muille nukeilleni. Onneksi tässä tapauksessa pitkä helma sopii hahmolle. Moe line kropan pituus pään kanssa on 38cm ja muiden nukkejeni pituudet ovat 41-43cm, joten pari extra senttiä ovat tarpeen, jos joku muu nukeistani haluaa lainata mekkoa.







Serafinan Halloween asuun kuuluu mustat, keinonahkaiset ballerinat. Käytin kengissä mallina netistä löytämiäni Naraen kenkien kaavoja ja tein niiden avulla moe linelle sopivat kaavat. 

Alla yksi prosessikuva kengistä. Purin kuvan ottamisen jälkeen nuken jalassa olevan kengän, sillä se kaipasi vielä vuoritusta ja hienosäätöä. Kengissä on ulkopuolella ja pohjissa keinonahkaa ja sisäpuolella puuvillaa.




Valmiit kengät. Ompelin tikkaukset käsin.






Serafinan asun viimeinen osa on päähine, eli noidanhattu. Serafina pukeutui siis noidaksi. Kuvassa on myös kissankorvapanta, jonka tein samalla Sifrelle. Tein päähineet vähän kiireessä, myöhään yöllä. Jotenkin sitä vain aina päätyy ahertamaan viimeisenä iltana/yönä!

Päähineissä käytin samaa kangasta, kuin mekossa sekä pahvia ja rautalankaa. Kangas liimautui hyvin pahviin, mutta ei oikein halunnut liimautua itseensä eli kankaaseen, joten jouduin myös ompelemaan päähineitä hiukan. Hatun reunaan olisi sopinut pitsi tai nauha, mutta olin yöllä liian väsynyt lisäämään koristeita. Onneksi niitä ehtii aina myöhemminkin.